Artikkeleita
Jaa sivu:
Henkilöstöjohtaminen pk-yrityksissä: huonosti hyödynnetty tuottavuuden lähde
Hyvällä ja määrätietoisella henkilöstöjohtamisella pk-yritykset voisivat parantaa tulostaan ja lisätä työyhteisön hyvinvointia. Henkilöstöjohtaminen on kuitenkin usein täysin hyödyntämätön tuottavuuden lähde, toteaa Lappeenrannan teknisen yliopiston (LUT) ja Vaasan yliopiston keväällä 2017 julkaisema tutkimus.
Professori Pia Heilmann ja nuorempi tutkija Riitta Forsten-Astikainen muistuttavat, että pk-yritysten henkilöstöjohtamisen kehittämiselle on selkeä tarve. Kolme viidestä yksityisen alan työntekijästä Suomessa työllistyy pk-yrityksiin.
– Henkilöstöjohtamiseen kiinnitetään pk-yrityksissä strategisella tasolla huomiota vain harvoin. Yrityksissä ei ole henkilöstöstrategiaa eikä henkilöstöjohtamisesta ole yritysten johdon osalta aina yhtenäistä ja tavoitteellista näkemystä. Strategisesti johdetulla HR-työllä voidaan edistää yrityksen tuottavuutta, tutkijat toteavat tiedotteessaan.
Tutkijoiden mukaan henkilöstövoimavaroista saisi enemmän irti jo pelkästään määrittelemällä henkilöstöjohtamista. Tällöin työn ilo ja työhyvinvointi vahvistuvat, osaaminen kehittyy ja tuloksellisuus paranee tavoitetietoisuuden ja suoriutumisen kehittyessä.
Useissa yrityksissä henkilöstöjohtaminen puuttuu kokonaan tai sitä hoitaa esimerkiksi toimitusjohtaja oman toimensa ohella.
Nyrkkisääntönä tutkijat pitävät, että kun henkilöstön määrä nousee lähelle sataa, yrityksessä tulisi olla henkilöstöpäällikkö tai vastaava, joka tietäisi, ketä yrityksessä on töissä, millä palkalla, millaisilla sopimuksilla ja miten henkilöstön määrä kehittyy lähivuosina.
Kehitysaskeleiden ei välttämättä tarvitse olla isoja tai monimutkaisia.
– Yritysten tulisi selkiyttää esimiestyötä yhtenäisillä pelisäännöillä ja tukemalla esimiesten osaamista. Yritysten kannattaa yhtenäistää toimintatapojaan suunnitelmallisemmiksi ja johdon viestiä esimerkiksi yhtenäisestä visiosta ja tavoitteista. Työhyvinvointia voi puolestaan parantaa säännöllisillä henkilöstökyselyillä, joiden tulokset tulisi käydä läpi henkilöstön kanssa, yliopistojen tiedotteessa sanotaan.
Puutteita löytyi myös HR-järjestelmien käytöstä. Vain harvalla yrityksellä on henkilöstöasioiden hallintaan tarkoitettuja ohjelmistoja, minkä vuoksi esimerkiksi rekrytointi-, perehdytys- ja palkitsemiskäytäntöjä ei ole osattu määritellä ja näin työntekijöiden sitouttaminen saattaa jäädä puolitiehen.
Valitettavan usein HR nähdään hallinnollisena toimintona, ei liiketoimintaan ja strategiaan kytkeytyvänä kilpailutekijänä. Henkilöstöjohtamisella voitaisiin kuitenkin paljon määrätietoisemmin tukea liiketoimintaa.
Kun henkilöstöjohtamisessa on puutteita, myös työntekijöiden hyvinvointi kärsii. Jos esimiehillä ei ole aikaa alaistensa johtamiseen, kohtaamiset heidän kanssaan jäävät olemattomiksi. Tästä on seurauksia paitsi alaisten myös esimiesten työhyvinvoinnille.
– Esimiestyötäkin pitäisi johtaa, tutkijat muistuttavat, mutta toteavat, että monissa yrityksissä resursseja tähän ei ole – eikä esimiehillä riittävää koulutusta henkilöstöasioiden hoitoon.
Tutkijat sanovat, että hyvällä henkilöstöjohtamisella on selvä yhteys työn laatuun, ja esimiestyökin pitäisi ottaa yhdeksi laatujohtamisen kohteeksi.
Tutkimukseen osallistui 100 pk-yritystä eri toimialoilta ja eri puolilta Suomea, ja mukana olleiden yritysten työntekijämäärä on 30–300. Tutkimuksessa tehtiin lähes 400 haastattelua ja vastauslomakkeita tutkijat saivat takaisin yli 4500. Tutkimuksen päärahoittaja oli Tekes, ja se kuului ”Ketterä HRM digiajan pk-yrityksissä: vauhtia ja voimaa arvonluontiin” -hankkeeseen, jossa on selvitetty henkilöstöjohtamisen tilaa, tarvetta ja tulosvaikutuksia pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Hanke päättyi huhtikuussa 2017.